Työpaikkavalmentajamalli on kehitetty Aspa-säätiön työllisyyshankkeissa (v.2008–2015). Työpaikkavalmentajuus tarkoittaa toisen työntekijän antamaa tukea ja ohjausta tukea tarvitsevalle työhön tulijalle. Kouluttamalla työllistyvien henkilöiden kollegoista työpaikkavalmentajia työyhteisöihin luodaan valmiuksia perehdyttää ja ohjata työhön tulijaa uudessa työtehtävässä. Työpaikkavalmentajan antama tuki helpottaa liittymistä työyhteisöön ja sopeutumista työelämään.

Tältä sivustolta löytyy työpaikkavalmentajakoulutusmateriaali ja välineitä työpaikkavalmentajakoulutuksen toteuttamiseen. Tämän sivuston tarkoituksena on jakaa kehitetty koulutusmateriaali muiden tahojen, kuten TE-palveluiden sekä kunta- ja järjestötoimijoiden, hyödynnettäväksi.

TYÖPAIKKAVALMENTAJA TYÖYHTEISÖSSÄ

Työyhteisössä voidaan tarvita järjestelyjä uuden tai vanhan työhön tulijan vastaanottamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Tällaisiin tilanteisiin työyhteisön jäseniä voidaan kouluttaa työpaikkavalmentajiksi. Työpaikkavalmentajuus ei ole ammatti, vaan omaan työhön kiinteästi liittyvä ohjaus- ja perehdytystehtävä.

Työpaikkavalmentajan tehtävänä on neuvoa, motivoida ja näyttää esimerkkiä työhön tulijalle. Työpaikkavalmentaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa myös työyhteisön asenneilmapiiriin ja hälventää työyhteisössä mahdollisesti ilmeneviä ennakkoluuloja työhön tulijaa kohtaan. Ohjaamis- ja perehdyttämistehtävän lisäksi työpaikkavalmentaja voi helpottaa työhön tulijan sopeutumista työelämään. Hänellä on tärkeä merkitys myös työhön tulijan työllistymisen tukemisessa.

Työpaikkavalmentajia kouluttamalla lisätään työyhteisöjen tietoja ja käytännön taitoja ohjata työhön tulijoita työpaikalla. Työpaikkavalmentajakoulutuksen avulla työyhteisön monimuotoisuuden kohtaamisen taidot ja perehdytysosaaminen lisääntyvät.

Työpaikkavalmentaja_video.jpg

NÄIN KOULUTUS KEHITETTIIN

Työpaikkavalmentajakoulutus on kehitetty Koulutuksella palkkatyöhön (KoPa, 2008–2011, ELY, ESR), Silta työhön (2012–2014, STM, ESR) ja Työ – tie osallisuuteen (2012–2015, RAY) -projekteissa. Projektit ovat osa Aspa-säätiön kehittämistoimintaa.

Työpaikkavalmentajamalli on kehitetty toteuttamalla työllisyyttä tukevaa toimintaa käytännössä. Tavoitteena on ollut mahdollistaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistyminen ja työssä pysyminen. Työnhakijoille on tarjottu yksilö- ja ryhmämuotoista valmennusta ja työyhteisöihin on koulutettu työpaikkavalmentajia.

Ensimmäiset työpaikkavalmentajakoulutukset sisälsivät kahdeksan koulutuspäivää. Koulutuksen jatkokehityksen myötä koulutus supistui 2-3 -päiväiseksi riippuen koulutettavan tahon tarpeista. Kehitystyön myötä koulutuksen teemat rajautuivat nykyisen kaltaisiksi.

Työpaikkavalmentajakoulutuksia on järjestetty eri puolella Suomea. Työpaikkavalmentajaksi on koulutettu Aspa-säätiön työllisyysprojektien toimesta vuosina 2009–2014 noin 200 eri alojen työntekijää noin 60 eri organisaatioon.

Osana työpaikkavalmentajamallin kehitystyötä työpaikkavalmentajien ja heidän esimiestensä kokemuksia kartoitettiin Kristiina Leinosen opinnäytetyössä:

Leinonen, Kristiina 2014:Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena – työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta.

(PDF-tiedosto)

KOULUTTAJAKOULUTUKSET

Työpaikkavalmentajamallin levittämiseksi ja käyttöönoton edistämiseksi Aspa-säätiön työllisyysprojektien toimintana on koulutettu muun muassa kunta- ja järjestötoimijoita järjestämään itse työpaikkavalmentajakoulutuksia.

Koulutuksia on järjestetty:

  • vuonna 2012 Helsingissä ja Pudasjärvellä,
  • vuonna 2013 Kemissä ja Pieksämäellä,
  • vuonna 2014 Kalajoella, Vantaalla, Porissa ja Kajaanissa ja
  • vuonna 2015 Helsingissä ja Hyvinkäällä

 

YHDENVERTAINEN TYÖELÄMÄ

Työelämä on monimuotoistumassa ja kaikkien työpanosta tarvitaan. Monilla osatyökykyisillä ihmisillä on kuitenkin vaikeuksia päästä osaksi työelämää ja löytää palkkatyötä. Työelämäosallisuus vaikuttaa ratkaisevasti ihmisten taloudellisiin mahdollisuuksiin ja sosiaaliseen statukseen yhteiskunnassa. Ilman palkkatyötä osatyökykyisille ihmisille ei anneta aitoa mahdollisuutta vaikuttaa elintasoonsa työelämäosallisuuden kautta eikä mahdollisuuksia vahvistaa osallisuuttaan yhteiskunnassa (Kivistö 2014, 53). Yhdenvertaisen työelämän edellytys on, että kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet – ja siten myös mahdollisuudet päästä osaksi työelämää ja oikeita palkkatöitä.

Työpaikkojen omaa halua ja osaamista osatyökykyisen tai muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön työllistymisen tukemiseen tulee parantaa lisäämällä työyhteisöiden tietoja, taitoja sekä ymmärrystä erilaisten työllistyjien tukemiseen. Aspa-säätiön projektit edistävät osaltaan työyhteisöjen monimuotoistumista kouluttamalla työyhteisöihin työpaikkavalmentajia. Monimuotoinen työyhteisö on kehittyvä työyhteisö, ja kun työyhteisössä voidaan hyvin, myös uusi työntekijä useimmiten otetaan vastaan hyvin. Tukemalla osatyökykyisten ihmisten työelämäosallisuutta tuetaan samalla heidän mahdollisuuksiaan toimia myös laajemmin osana yhteiskuntaa.

Lähde: Kivistö, Mari 2014: Kolme ja yksi kuvaa osallisuuteen – monimenetelmällinen tutkimus vaikeavammaisten ihmisten osallisuudesta toimintana, kokemuksena ja kielenkäyttönä. Lapin Yliopisto, Rovaniemi.